Kirjoittamiseen harjaantuu – opiskelijoiden ja opettajan mietteitä kirjoittamisesta

Tutkimusviestinnän opintojakson orientaatiotehtävässä opiskelijat kertoivat osaamisestaan ja oppimistavoitteistaan ja kommentoivat toistensa vastauksia. Monella oli paljon kokemuksia siitä, mikä toimii, ja ajatuksia siitä, mikä voisi toimia aiempaa paremmin. Se viritti ideoita muissa:  ”Ajattelutapasi ja oppimistavoitteesi laittaa minut ajattelemaan enemmän ja lisäämään myös omia oppimistavoitteitani.”

Kirjoita versio ja muokkaa

Keskustelua käytiin muun muassa tekstin luettavuudesta: se on kaikilla aloilla tärkeää jo asian perille menemiseksi. Moni kirjoitti lukijan huomioimisesta ja halusi oppia siitä lisää. Yksi tavoittelee tiiviimpää tekstiä, toinen puolestaan tekstin riittävää avaamista.

Jotta teksti olisi sujuvaa, sitä pitää muokata. Jonain inspiraation tai flow’n hetkenä voi syntyä valmista tekstiä, mutta yleensä muokkauksen voi ottaa lähtökohdakseen.

Kirjoittamisprosessi pysähtyy helposti kokonaan, kun metsästää niitä viimeisteltyjä täydellisiä lauseita. Aionkin kurssilla harjoitella raakaversioiden luomista, jotka vasta lopuksi hiotaan viimeisteltyyn muotoon.

Huomaan tyypillisesti miettiväni yksittäisiä virkkeitä alusta loppuun asti ennen kuin kirjoitan mitään — Haluaisin — kokeilla vaihtoehtoisia tapoja kirjoittaa, jossa keskityn enemmän tekstini vaiheittain paremmaksi muokkaamiseen.

Ota etäisyyttä tekstiin

Tekstiä voi ja kannattaa luetuttaa sopivalla lukijalla. Itsekin tekstinsä voi nähdä uudessa valossa:

On muuten ihan tosi, että kirjoitusprosessia tulisi tehdä vähitellen. Usein kun tauon jälkeen jatkaa kirjoittamista, voi nähdä omat ”virheet”, joita ei välttämättä huomaa nopean kirjoitusprosessin aikana.

– – – usein kaikki raportit tulee tehtyä yhdeltä istumalta, ja vielä hetkeä ennen palautusta. Ja usein käy myös niin, että syntyy uusia ajatuksia, kun on palauttanut raportin, ja nämä olisi voinut estää tekemällä raporttia vaiheittain.

Joka hetki ei tekstiä synny: ”Itselläni riippuu myös hetkestä, koska kykenee tuottamaa hyvää tekstiä. Väkisin sitä on ihan turha yrittää.”  Joskus on tosiaan parempi tehdä vaikkapa kävelylenkki kuin istua koneen ääressä. Kysymys on kuitenkin eri asiasta kuin inspiraation odottamisesta (linkki avautuu toiseen blogitekstiini).

Panosta hyviin lähteisiin

Opintojaksolla edellytetään lähdeviittausten hyvää osaamista. Vinkki 1: Lähteet kannattaa merkitä heti muistiin.

 Arvostan asianmukaista lähdeluettelointia myös siksi, että jos aihe erityisesti kiinnostaa, on hyvästä lähdeluettelosta helppo edetä syventämään omia tietoja lukemalla laajemmin aiheesta.

Ennen kuin lähteitä pääsee merkitsemään, niitä on osattava hakea kriittisesti informaatioviidakosta. Hakukoneet mahdollistavat vallankin yleistiedon helpon löytämisen.

— varsinaista tutkimustyötä tehdessä itseäni mietityttää erityisesti lähteiden luotettavuuden arviointi, jonka koen olevan ensisijaisen tärkeää opinnäytetyötä tehdessä sekä tietysti työelämässä.

Tässä tavoitetta kerrakseen: ”… kurssin jälkeen jumitetaan vähemmän ja ollaan kriittisempiä”.

Anne

PS. Konkretisoin omaa tekstin muokkaamistani: Ensimmäinen versio yllä olevasta tekstistä oli selvästi pidempi, merkkejä yli 5000 välilyönteineen, ja muistiinpanoissa olisi ollut lisää asiaa. Otin tavoitteeksi korkeintaan 3000 merkkiä, joka on esimerkiksi yliö- tai kolumnityyppisten tekstien maksimipituus monissa lehdissä. Kirjoittajilla, joilla ongelmana ovat liian pitkät tekstit, tuskallisena haasteena on lyhentäminen – kuten minulla tässä. Osalla kirjoittajista ongelmana on se, että tekstiä ei synny – lainkaan, tai että kirjoittaa liian tiiviisti.

Kuva: Marisa Sias, Pixabay