Kirjoittamiseen harjaantuu – opiskelijoiden ja opettajan mietteitä kirjoittamisesta

Tutkimusviestinnän opintojakson orientaatiotehtävässä opiskelijat kertoivat osaamisestaan ja oppimistavoitteistaan ja kommentoivat toistensa vastauksia. Monella oli paljon kokemuksia siitä, mikä toimii, ja ajatuksia siitä, mikä voisi toimia aiempaa paremmin. Se viritti ideoita muissa:  ”Ajattelutapasi ja oppimistavoitteesi laittaa minut ajattelemaan enemmän ja lisäämään myös omia oppimistavoitteitani.”

Kirjoita versio ja muokkaa

Keskustelua käytiin muun muassa tekstin luettavuudesta: se on kaikilla aloilla tärkeää jo asian perille menemiseksi. Moni kirjoitti lukijan huomioimisesta ja halusi oppia siitä lisää. Yksi tavoittelee tiiviimpää tekstiä, toinen puolestaan tekstin riittävää avaamista.

Jotta teksti olisi sujuvaa, sitä pitää muokata. Jonain inspiraation tai flow’n hetkenä voi syntyä valmista tekstiä, mutta yleensä muokkauksen voi ottaa lähtökohdakseen.

Kirjoittamisprosessi pysähtyy helposti kokonaan, kun metsästää niitä viimeisteltyjä täydellisiä lauseita. Aionkin kurssilla harjoitella raakaversioiden luomista, jotka vasta lopuksi hiotaan viimeisteltyyn muotoon.

Huomaan tyypillisesti miettiväni yksittäisiä virkkeitä alusta loppuun asti ennen kuin kirjoitan mitään — Haluaisin — kokeilla vaihtoehtoisia tapoja kirjoittaa, jossa keskityn enemmän tekstini vaiheittain paremmaksi muokkaamiseen.

Ota etäisyyttä tekstiin

Tekstiä voi ja kannattaa luetuttaa sopivalla lukijalla. Itsekin tekstinsä voi nähdä uudessa valossa:

On muuten ihan tosi, että kirjoitusprosessia tulisi tehdä vähitellen. Usein kun tauon jälkeen jatkaa kirjoittamista, voi nähdä omat ”virheet”, joita ei välttämättä huomaa nopean kirjoitusprosessin aikana.

– – – usein kaikki raportit tulee tehtyä yhdeltä istumalta, ja vielä hetkeä ennen palautusta. Ja usein käy myös niin, että syntyy uusia ajatuksia, kun on palauttanut raportin, ja nämä olisi voinut estää tekemällä raporttia vaiheittain.

Joka hetki ei tekstiä synny: ”Itselläni riippuu myös hetkestä, koska kykenee tuottamaa hyvää tekstiä. Väkisin sitä on ihan turha yrittää.”  Joskus on tosiaan parempi tehdä vaikkapa kävelylenkki kuin istua koneen ääressä. Kysymys on kuitenkin eri asiasta kuin inspiraation odottamisesta (linkki avautuu toiseen blogitekstiini).

Panosta hyviin lähteisiin

Opintojaksolla edellytetään lähdeviittausten hyvää osaamista. Vinkki 1: Lähteet kannattaa merkitä heti muistiin.

 Arvostan asianmukaista lähdeluettelointia myös siksi, että jos aihe erityisesti kiinnostaa, on hyvästä lähdeluettelosta helppo edetä syventämään omia tietoja lukemalla laajemmin aiheesta.

Ennen kuin lähteitä pääsee merkitsemään, niitä on osattava hakea kriittisesti informaatioviidakosta. Hakukoneet mahdollistavat vallankin yleistiedon helpon löytämisen.

— varsinaista tutkimustyötä tehdessä itseäni mietityttää erityisesti lähteiden luotettavuuden arviointi, jonka koen olevan ensisijaisen tärkeää opinnäytetyötä tehdessä sekä tietysti työelämässä.

Tässä tavoitetta kerrakseen: ”… kurssin jälkeen jumitetaan vähemmän ja ollaan kriittisempiä”.

Anne

PS. Konkretisoin omaa tekstin muokkaamistani: Ensimmäinen versio yllä olevasta tekstistä oli selvästi pidempi, merkkejä yli 5000 välilyönteineen, ja muistiinpanoissa olisi ollut lisää asiaa. Otin tavoitteeksi korkeintaan 3000 merkkiä, joka on esimerkiksi yliö- tai kolumnityyppisten tekstien maksimipituus monissa lehdissä. Kirjoittajilla, joilla ongelmana ovat liian pitkät tekstit, tuskallisena haasteena on lyhentäminen – kuten minulla tässä. Osalla kirjoittajista ongelmana on se, että tekstiä ei synny – lainkaan, tai että kirjoittaa liian tiiviisti.

Kuva: Marisa Sias, Pixabay

Insinöörin opinnäytetyön pulmakohtia

Olen viime vuoden aikana lukenut erityisen paljon insinöörien opinnäytetöitä. Käyn tässä tekstissä läpi yleisiä muotoon liittyviä pulmakohtia. Huomioista voi olla hyötyä myös muilla aloilla.

1. Sisällysluettelo: onko orpoja lukuja?

Tarkista, että sinulla ei ole yksinäisiä alalukuja. Jos sisällysluettelossasi on esimerkiksi 3.1 tai 5.2.1, siellä tulee olla myös vähintään 3.2 ja 5.2.2. Kysymys on jaottelusta: ykkösellä on oltava myös ”kaveri”. Jos ei ole, usein hyvä ratkaisu on poistaa otsikko ja jättää teksti ylemmän otsikkotason yhteyteen.

2. Luvun mitta: Onko otsikon alla vain yksi kappale?

Otsikoita on liikaa tai tekstiä liian vähän, jos otsikon jälkeen on vain yksi kappale tekstiä.

3. Kappaleen mitta: Onko yhden virkkeen kappaleita?

Yhden tai kahden virkkeen kappale saa olla raporttitekstissäsi vain äärimmäinen poikkeus. (Blogiteksti, kuten tämä, on eri laji.)

4. Luettelot: Onko tekstisi luettelomainen?

Luetelmia voi käyttää lukijan avuksi. Liika on liikaa.

5. Kuvat ja taulukot: Viittasithan tekstissä?

Käytä kuvia ja taulukoita havainnollistamiseen ja tiivistämiseen. Viittaa niihin aina niiden edellä. Muista kuvan otsikko kuvan alle ja taulukon otsikko taulukon päälle. Kuvaa ja taulukkoa selostetaan vielä niiden jälkeen.

6. Kuka puhuu: Minä vai passiivi?

Tarkista opinnäytetyösi ohjaajalta, millaisessa muodossa hän odottaa alalla kirjoitettavan: onko minä-muoto virhe vai toivottavaa? Tästä on erilaisia näkemyksiä. Tiivistelmä kuitenkin kirjoitetaan passiivin imperfektiin: tehtiin, tarkasteltiin jne.

7. Lähteet: Miksi pitäisi olla monta lähdettä samasta asiasta?

Hyvät lähteet auttavat sinua. Lisäksi ne vakuuttavat lukijaa siitä, että tiedät mistä kirjoitat. Teksti on vakuuttavaa, kun käytät useampaa kuin yhtä lähdettä, jopa silloin kun ne käsittelevät samaa asiaa samalla tavalla.

Bonusvinkki: Jos kerrot esimerkiksi toimeksiantajasta sen nettisivujen pohjalta, muista ottaa etäisyyttä markkinointitekstiin. Raporttiin ei kirjata markkinointikieltä faktoina.

8. Lähdeviittaukset: Katsoitko ohjetta vai komeileeko viitteenä nettilinkki?

Tekstiviite on lyhyt. Lähde selostetaan lähdeluettelossa. Lähde löytyy luettelosta sillä, millä siihen tekstissä viittaat.

Bonusvinkki: Lähdeluettelon saa Wordissa aakkosjärjestykseen helposti, kun valitset luettelon tekstin ja napautat A-Z-kuvaketta.

Muuttuiko raporttisi näiden läpikäymisen jälkeen?

Vinkkaan vielä yhden asian: Jos huomaat, että oikeinkirjoitus – esimerkiksi yhdyssanat – takkuaa, kannattaa katsoa apua mainiosta Kielitoimiston ohjepankista (aukeaa uuteen välilehteen sivustolla kotus.fi).

Kuvituskuva: Pixabay /Vidhyarti Darpan

Inspis vastaan perspis – onko aloittaminen vaikeaa?

Onko kirjoittamisen aloittaminen vaikeaa? Joskus on. Vaikka annan muille kikkoja kirjoittamisen aloittamiseen, oma kirjoittaminen välillä hautautuu muun tekemisen alle. Jää kirjoittamatta.

Nyt minun on pakko kirjoittaa heti jotain, koska yhden toisen tekstin olen luvannut ensi viikoksi. Siispä otin kirjoittamiselle aikaa heti aamusta. Siinäpä se:

Ajan ottaminen kirjoittamiselle. Minusta tuntuu, että silloin kun on paljon ideoita, ei ole aikaa. Minua inspiroivat usein opiskelijoiden tekstit. Kuitenkaan silloin, kun palautteenanto on kuumimmillaan, en muka ehdi kirjoittaa.

”Kirjoita 10 minuuttia” on hyvä neuvo. Keskittyneenä hyvinkin lyhyessä ajassa kirjoittaa hämmästyttävän paljon. Mainion kirjoittamisen opettajan Kimmo Svinhufvudin (aukeaa uuteen välilehteen sivustolla https://kokonaisvaltainenkirjoittaminen.fi/) sanoin: Kun kirjoittaa 10 minuuttia aamulla, koko päivä on aikaa kaikelle muulle. Kun sen näin sanoo, tuntuu että harvoin on hyvää syytä jättää kirjoittamatta.

Riman alentaminen. Pyri riittävään, älä täydelliseen. Kun saa aloitettua, pystyy muokkaamaan. Loppujen lopuksi saattaakin ylittää paitsi riman, myös itsensä – ja saavuttaa mainion tuloksen.

Pakko. Yksi kirjoittamisen konsti on pakkokirjoittaminen. Se on juuri sitä, mitä kertookin olevansa: pakottautumista.

Deadline, palautuspäivä eli aineistopäivä on jossain määrin sukua pakolle: se ajankohta, jolloin sovitun asian pitää olla tehtynä. Tietoisuus siitä auttaa kaikkia, vaikka toteutus vaihtelisikin mahdollisimman pikaisesta viime minuuteille.

Inspiraatio. Joku viisas on sanonut, että kirjoittamisessa inspiraation osuus on prosentin luokkaa ja kovaa työtä, hikoilua, perspiraatiota loput 99 prosenttia. Ajatuksen viisaus on siinä, että inspiraatiota ei pidä jäädä odottamaan. Odottavan aika voi olla pitkä.

Jos inspiraatio iskee, pyri hyödyntämään sitä saman tien. Varmin keino saavuttaa inspiraatio on aloittaa kirjoittaminen.

Kuvituskuva: Pixabay /khamkhor