Olen viime vuoden aikana lukenut erityisen paljon insinöörien opinnäytetöitä. Käyn tässä tekstissä läpi yleisiä muotoon liittyviä pulmakohtia. Huomioista voi olla hyötyä myös muilla aloilla.
1. Sisällysluettelo: onko orpoja lukuja?
Tarkista, että sinulla ei ole yksinäisiä alalukuja. Jos sisällysluettelossasi on esimerkiksi 3.1 tai 5.2.1, siellä tulee olla myös vähintään 3.2 ja 5.2.2. Kysymys on jaottelusta: ykkösellä on oltava myös ”kaveri”. Jos ei ole, usein hyvä ratkaisu on poistaa otsikko ja jättää teksti ylemmän otsikkotason yhteyteen.
2. Luvun mitta: Onko otsikon alla vain yksi kappale?
Otsikoita on liikaa tai tekstiä liian vähän, jos otsikon jälkeen on vain yksi kappale tekstiä.
3. Kappaleen mitta: Onko yhden virkkeen kappaleita?
Yhden tai kahden virkkeen kappale saa olla raporttitekstissäsi vain äärimmäinen poikkeus. (Blogiteksti, kuten tämä, on eri laji.)
4. Luettelot: Onko tekstisi luettelomainen?
Luetelmia voi käyttää lukijan avuksi. Liika on liikaa.
5. Kuvat ja taulukot: Viittasithan tekstissä?
Käytä kuvia ja taulukoita havainnollistamiseen ja tiivistämiseen. Viittaa niihin aina niiden edellä. Muista kuvan otsikko kuvan alle ja taulukon otsikko taulukon päälle. Kuvaa ja taulukkoa selostetaan vielä niiden jälkeen.
6. Kuka puhuu: Minä vai passiivi?
Tarkista opinnäytetyösi ohjaajalta, millaisessa muodossa hän odottaa alalla kirjoitettavan: onko minä-muoto virhe vai toivottavaa? Tästä on erilaisia näkemyksiä. Tiivistelmä kuitenkin kirjoitetaan passiivin imperfektiin: tehtiin, tarkasteltiin jne.
7. Lähteet: Miksi pitäisi olla monta lähdettä samasta asiasta?
Hyvät lähteet auttavat sinua. Lisäksi ne vakuuttavat lukijaa siitä, että tiedät mistä kirjoitat. Teksti on vakuuttavaa, kun käytät useampaa kuin yhtä lähdettä, jopa silloin kun ne käsittelevät samaa asiaa samalla tavalla.
Bonusvinkki: Jos kerrot esimerkiksi toimeksiantajasta sen nettisivujen pohjalta, muista ottaa etäisyyttä markkinointitekstiin. Raporttiin ei kirjata markkinointikieltä faktoina.
8. Lähdeviittaukset: Katsoitko ohjetta vai komeileeko viitteenä nettilinkki?
Tekstiviite on lyhyt. Lähde selostetaan lähdeluettelossa. Lähde löytyy luettelosta sillä, millä siihen tekstissä viittaat.
Bonusvinkki: Lähdeluettelon saa Wordissa aakkosjärjestykseen helposti, kun valitset luettelon tekstin ja napautat A-Z-kuvaketta.
Muuttuiko raporttisi näiden läpikäymisen jälkeen?
Vinkkaan vielä yhden asian: Jos huomaat, että oikeinkirjoitus – esimerkiksi yhdyssanat – takkuaa, kannattaa katsoa apua mainiosta Kielitoimiston ohjepankista (aukeaa uuteen välilehteen sivustolla kotus.fi).
—
25.1.2022 Lisäys kohtaan 8: Suomenkielisessä Wordissä bonusvinkissä mainittu kuvake on ”A-Ö”.
Kuvituskuva: Pixabay /Vidhyarti Darpan