Opinnoissa tehdään ryhmätöitä. Opinnäytetöitä voidaan kirjoittaa parin kanssa. Tutkimusartikkeleissa tekijäluettelo on usein pitkä. Tässä kirjoitan yhdessä kirjoittamisesta kuitenkin siitä näkökulmasta että kirjoittaja tekee omaa työtään samassa paikassa muiden kanssa, on se sitten yhteinen fyysinen tila tai yhteys verkossa.
Koetan nyt kertoa, mistä tässä ”yhteisöllisessä kirjoittamisessa” on käytännössä kyse. Samalla houkuttelen kokeilemaan: 1) jos yhtään tuntuu siltä, että yhdessä – yhtä aikaa, rinnakkain – tekemisestä voisi olla hyötyä, mutta myös 2) jos ajattelet, että ei siitä mitään hyötyä ole. Jos tehtävien deadlinet paukkuvat tai opinnäytetyö ei oikein etene, niin haittaako kokeileminen?
Aloittamisen vaikeus ja vanhat uskomukset
Aikaansaaminen vaikuttaa monilla helpottuvan ja tekemisen meininki pysyvän yllä, kun tekemässä on muitakin. Tämän hetken tutkimusnäytön (esim. Eagle ym., 2024) perusteella body doubling, muiden kanssa tekeminen, auttaa aivan erityisesti aloittamiseen ja tekemisen ylläpitämiseen, mikä puolestaan vaikuttaa valmiiksi saamiseen.
Aloittamisen lykkääminen ja vaikeus hyväksyä ensimmäisten versioiden raakilemaisuutta on monelle tekemisen tulppa. Kysehän ei välttämättä ole ollenkaan siitä, miten hyvin osaa tai kokee osaavansa kirjoittaa. Kuten Isosävi & Lindholm (2023, s. 16) toteavat:
Valitettavasti jotkut kuvittelevat yhä, että vain heikot kirjoittajat tarvitsevat yhteisön tukea. Tällaisten harhaluulojen mukaan tavoite olisi nimenomaan päästä irti ryhmän tuesta ja oppia kirjoittamaan itsenäisesti. Yhteisöllisen kirjoittamisen mallissa sen sijaan ajatellaan, että yhteisön tuesta hyötyvät kaikki – – -.
Kirjoittamiseen liittyy monilla paljon luutuneita ajatuksia itsestä kirjoittajana – ja hyvistä tai huonoista kirjoittamisen taidoista lähes synnynnäisenä ominaisuutena. Oma kokemukseni on sama kuin Isosävillä ja Lindholmilla (2023, s.18): ryhmästä hyötyvät sekä tuotteliaat kirjoittajat että ne, joilla on haasteita kirjoittaa ja kestää kirjoittamiseen mahdollisesti liittyvät vaikeat tunteet. Näkyvää tuotosta tulee enemmän tai nopeammin, mutta stressiä on todennäköisesti vähemmän.
Pajoja ja treffejä
Tällaista yhdessä kirjoittamista voidaan tehdä erilaisin järjestelyin kirjoitustapaamisissa: esimerkiksi pajoissa, kirjoitustreffeillä tai kaverin kanssa sovittuna. Vedän itse AMK- ja YAMK-opinnäytetöiden tekijöille koko työpäivän kestäviä kirjoituspajoja, joissa saa halutessaan neuvontaa ja vertaistukea. Jos ei kaipaa sellaista, paja tarjoaa joka tapauksessa riittävän rauhallisen, kalenteriin varatun, ajan omalle tekemiselle. Pelkkä muiden ihmisten läsnäolo, rinnakkain tekeminen, tuo myönteistä sosiaalista painetta. Pajassa ei toisaalta ole myöskään samoja herätteitä muuhun tekemiseen kuin kotona. Kun pajaan on tullut, siihen varaamansa ajan haluaa yleensä käyttää hyödykseen mahdollisimman hyvin.
Pajoissa ei tarvitse olla sosiaalisempi tai ekstrovertimpi kuin on, ja vaikka olisi kuinka sosiaalinen tai ekstrovertti hyvänsä, niissä voi ja pitää keskittyä omaan tekemiseen ja antaa myös muille tekemisen rauha. Tästä yhdessä kirjoittamisen tavasta puhutaan kirjallisuudessa usein yhteisöllisenä kirjoittamisena, mutta yhteisö voi olla erittäin löyhä, ehkä hetkellinen. Edes tauoilla ei ole seurustelun pakkoa – mutta toisaalta siihen on mahdollisuus. Esimerkiksi lounastauoilla on syntynyt tekemistä tukevaa keskustelua ja vertaisjakamista.
Pidän myös kahden tunnin kirjoitustreffejä verkossa. Niissä tuki on pelkästään läsnäolon voimaa, ei neuvontaa. Itsekin kirjoitin tämän tekstin ensimmäistä versiota vastaavassa etätyöretriitissä – se tarjosi minulle raamit ajan ottamiseen kirjoitustyölle. Muut, minulle tuntemattomat, työskentelijät olivat Turussa, Helsingissä, Jyväskylässä, Rovaniemellä… jopa Suomen ulkopuolella. Työskentelimme pomodoro-tekniikalla (Vikman, 2023), kuten vetämilläni kirjoitustreffeilläkin toimitaan. Fasilitaattori piti huolen työskentelyn ja tauottamisen rytmityksestä. Kukin käytti aikaa omalla tavallaan, työpäivän tai työtilanteen rauhoittamiseen: hoitaakseen syystä tai toisesta lykkäämiään tehtäviä tai keskittyäkseen johonkin sellaiseen, mihin ei ikinä tunnu olevan aikaa, kuten vaikkapa kirjoittamiseen.
Voisiko yhteiskirjoittaminen olla yksi keskeisimpiä tapoja opiskella? Ainakaan se ei ole vielä niin kovassa käytössä kuin mihin siitä olisi. Se on kuitenkin erinomainen vaihtoehto yksintyöskentelylle.
Anne Sankari
PS. Kirjoitin edellisen tekstini parityön näkökulmasta: Kirjoitatko yhdessä toisen kanssa? Mitä hyötyä, mitä haasteita ja miten tulee valmista?
Lähteet
Eagle, T., Baltaxe-Admony, L. & Ringland, K.E. (2024). It Was Something I Naturally Found Worked and Heard About Later”: An Investigation of Body Doubling with Neurodivergent Participants. ACM Transactions on Accessible Computing, Vol. 17, No. 3, Article 16, s. DOI:10.1145/3689648
Isosävi, J. & Lindholm, C. (2023). Yhteisöllisen kirjoittamisen opas. Art House.
Vikman, V. (25.5.2023). Joko tunnet pomodoro-tekniikan? Yksinkertainen sääntö antaa yllättävää tehoa työpäivään. Duunitori.fi. Haettu 17.11.2026 osoitteesta https://duunitori.fi/tyoelama/pomodoro-tekniikka
—
Kuva: OrnaW, Pixabay (avautuu uuteen välilehteen)

