yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan (nuolikuvio)
Julkaistu kirjoittanut Anne Sankari

Mikä pomodoro-tekniikka on ja mihin sitä käytän?

Tutustuin pomodoro-tekniikkaan jo vuosia sitten työretriittiin osallistuessani. Tekniikka on saanut nimensä tomaatinmuotoisesta munakellosta – italian pomodoro tarkoittaa tomaattia. Työretriitti puolestaan on omien töiden hiljaista tekemistä yhteisellä rytmillä.

Pomodoro: keskity sen hetkiseen tekemiseen

Pomodoro-tekniikassa työjaksolla keskitytään siihen tehtävään, mitä on suunniteltu tehtäväksi. Työjakson perusmitta on 25 minuuttia, mutta toki sitä voi muuttaa, jos huomaa jonkin muun toimivan itselle paremmin. Jos pidempi aika ei edistä keskittymistä, kannattaa palata 25 minuuttiin. Työjaksolla muut ärsykkeet rajataan ulkopuolelle: puhelimen kanssa askartelu ja hälytysäänet, sähköpostin ponnahdusikkunat, kahvinhaku, jääkaapilla käynti, juttelu jne.

Perustauko kestää 5 minuuttia, useamman työjakson jälkeen pidetään pidempi tauko. Tauolla ei tehdä työtä. Nyt voi vaikka hakea sitä kahvia! Liikkeelle lähteminen on muutenkin välillä hyväksi. Aina kaikkea muuta elämää ei voi rajata pois keskittymiselle varattuna aikanakaan, mutta silloinkin keskittyminen niin hyvin kuin mahdollista vie työtä eteenpäin.

Pomodoro-tekniikan kehittäjän Francesco Cirillon iskulause on: Tee töitä fiksummin, älä kovemmin, work smarter, not harder. Siinä piilee tekniikan juju. Selkeä tauko auttaa keskittymään työjaksolla. Keskittyessään tekee tehokkaammin ja aikaa vapautuu muuhun. Aika ei kulu välttämishaahuiluun ja aloittamisen miettimisen pohtimiseen.

Pomodoro on helppo järjestää – nyt toimin näin

Pidän opiskelijoille tällä hetkellä sekä oppariretriittejä että kirjoitustreffejä (mitä ne ovat, ks. edellinen kirjoitukseni). Kaikkiin tapaamisiin voivat tulla sekä suomen että englannin kielellä opiskelevat. Osa retriiteistä on kokonaan englanniksi, ja kerran osallistuttuaan suomea taitamatonkin pystyy seuraamaan toiminnan kaavaa myös suomeksi.

Toiminnan kaava on yksinkertainen. Kun mukana on uusia osallistujia, kerron aluksi retriitin ideasta ja toimintatavoista retriitissä. Sen jälkeen ohjaajan puhe onkin yksinkertaista: ”Käydään töihin.” ja ”Nyt on tauko.” Tauoilla saa keskustella, kysyä ohjaajalta neuvoja tai olla hiljaa ja kuuntelematta muiden juttuja.

Tällä hetkellä kirjoitustreffit aikataulutan kuukaudeksi kerrallaan. Lukukauden alussa laitan kalenteriin kaikki retriitit, joita on vähintään kerran kuussa. Retriittejäkin lisään, jos niille on kysyntää ja minulla on kokonainen päivä varattavissa fasilitointiin. Retriitti antaa itsellenikin ohjaajan tehtävästä huolimatta tilaisuuden keskittyä johonkin, enhän retriitin aikana voi osallistua muihin tapaamisiin.

Miten mahtuu kalenteriin ja mistä opiskelijat tulevat?

Miten saan tapaamisia mahtumaan kalenteriini? Kahden tunnin kirjoitustreffit-istunto vie aikaani muulta tekemiseltä korkeintaan 25 minuuttia, yleensä kuitenkin vähemmän. Mielestäni se on hyvin käytettyä aikaa – sitä paremmin, mitä enemmän opiskelijoita on paikalla.

Opiskelijat tulevat kirjoitustapaamisiin eri kautta: joko oma-aloitteisesti nähtyään intranet-sivuni tai -ilmoitukseni, aiheesta kertovan sähköpostin tai esimerkiksi opinnäytetyöohjaajan, opinto-ohjaajan tai erityisopettajan ohjaamina.

Mitä näissä pomodoro-jutuissa parantaisin? Ehkä aloitan brändityön, jotta keskittymistekniikkaa kokeiltaisiin useammin silloinkin, kun ei ole suuria vaikeuksia. Oppariretriitin nimeäkin voisi muuttaa. Keksitkö paremman?

Anne Sankari

Kuva: Pixabay/Geralt

Pomodoro-tekniikasta ja työretriitistä lisää: